Tupakoitsijat

Tupakansavu asetaldehydialtistuksen lähteenä

Tupakoidessa sylkeen vapautuu asetaldehydiä, joka kulkee syljen mukana ruokatorveen, nieluun ja mahalaukun limakalvoille asti. Tupakointi lisää sen vuoksi merkittävästi nimenomaan näiden alueiden syöpäriskiä.

Mitä enemmän tupakoi, sitä suurempi asetaldehydialtistus on ja sitä suurempi on myös syöpäriski. Yläruuansulatuskanavien syöpiin sairastuu maailmanlaajuisesti 2 miljoonaa uutta ihmistä vuosittain.

Miten asetaldehydi tulee tupakkaan?

Asetaldehydi tulee tupakkaan palamisprosessissa, kun tupakanlehti ja tupakkaan lisätyt sokerit, sorbitoli ja glyseroli palavat. Asetaldehydi ärsyttää hengitysteitä, ja kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) on luokitellut sen radonin ja asbestin tapaan ryhmän I karsinogeeniseksi aineeksi.

Normaalisti syljessä ei ole merkittäviä asetaldehydipitoisuuksia. Tupakoinnin aikana syljen asetaldehydipitoisuus on keskimäärin 10 mg/l. Määrä ylittää syöpää aiheuttavan riskirajan 2-4-kertaisesti. Joillakin raja ylittyy jopa viisinkertaisesti tupakoidessa. Tupakointitapa vaikuttaa asetaldehydialtistuksen määrään.

Asetaldehydi on tupakoitsijalle myös epäsuorasti haitallista, sillä asetaldehydin tiedetään lisäävän nikotiinin riippuvuutta aiheuttavaa vaikutusta. Pahimmillaan tupakoitsijat siis altistuvat yhä enemmän tupakansavun myrkyllisille aineille (Valvira ja Hollannin kansallisen kansanterveys- ja ympäristöinstituutti RIVM).

Acetium Imeskelytabletti vähentää tupakoinnin aikaista asetaldehydialtistusta

Testaa, kuulutko riskiryhmään