Asetaldehydi

Uusi ihmiselle syöpää aiheuttava aine

Alkoholijuomien käyttöön liittyvä asetaldehydi on Kansainvälisen Syövän Tutkimusyksikön (IARC/WHO) luokittelema uusi ihmiselle syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni. Se kuuluu samaan ryhmä 1:n vaarallisuusluokkaan, kuin esimerkiksi asbesti, formaldehydi, bentseeni ja radon.

Asetaldehydin karsinogeenisyys ihmisellä perustuu ainutlaatuiseen geenimutaatiosta johtuvaan ”ihmismalliin”. Mutaation seurauksena kymmeniätuhansia ihmisiä Itä-Aasiassa on satunnaistettu altistumaan 2-3 kertaa normaalia korkeammille asetaldehydipitoisuuksille aina kun he ovat nauttineet alkoholia. Tämän seurauksena heidän riskinsä sairastua yläruoansulatuskanavan syöpiin (suu-, nielu, ruokatorvi- ja mahasyöpä) on 4-12-kertainen verrattuna alkoholinkäyttäjiin, joilla geenimutaatiota ei ole. Syy-seuraussuhde alkoholijuomien käyttöön liittyvän asetaldehydin ja yläruoansulatuskanavan syöpien välillä on tämän mallin avulla kiistattomasti osoitettu.

Todennäköisesti maailman yleisin karsinogeeni

Asetaldehydiä on lähes kaikissa alkoholijuomissa ja useissa käymisellä tuotetuissa elintarvikkeissa. Alkoholijuomiin liittyvä asetaldehydialtistus aiheutuu sekä alkoholijuomissa olevasta vapaasta asetaldehydistä että alkoholin palaessa paikallisesti syntyvästä asetaldehydistä. Eniten vapaata asetaldehydiä on väkevissä riisi- ja hedelmäviinoissa (riisiviinat, Tequilat, Calvados, sherry). Viineissä lähes kaikki vapaa asetaldehydi on sitoutuneena sulfiitteihin.

Asetaldehydi on myös tupakansavun merkittävin karsinogeeni, joka liukenee tupakoinnin aikana sylkeen ja kulkeutuu syljen mukana koko yläruoansulatuskanavan alueelle.

Asetaldehydiä esiintyy matalina pitoisuuksina luonnostaan joissakin elintarvikkeissa, esimerkiksi omenissa ja banaaneissa. Jogurtteihin asetaldehydi muodostuu niiden valmistamisessa käytetyn hapatteen vaikutuksesta. Hapate sisältää mikrobeja, jotka ovat erityisen hyviä asetaldehydin tuottajia.

Asetaldehydiä käytetään hyvän omenanhajuisen tuoksunsa vuoksi myös elintarvikkeiden aromiaineena, jota lisätään joihinkin leivonnaisiin, hedelmämehuihin, virvoitusjuomiin, ja makeisiin jälkiruokiin.

Miten asetaldehydi syntyy elimistössä

Maksa polttaa yli 90 % juodusta alkoholista ja 100 % maksassa syntyvästä asetaldehydistä. Täten alkoholijuomien nauttimisen yhteydessä veressä ei ole mitattavia pitoisuuksia asetaldehydiä.

Alkoholinkäytön aikana elimistön korkeimmat asetaldehydipitoisuudet löytyvät syljestä ja hapottoman mahan mahanesteestä. Tämä johtuu alkoholin palamisesta paikallisesti mikrobien ja ruoansulatuskanavan limakalvosolujen vaikutuksesta asetaldehydiksi. Tietyissä olosuhteissa mikrobit tuottavat asetaldehydiä myös sokerista. Mikrobit ja limakalvosolut eivät kuitenkaan pysty asetaldehydiä hävittämään, minkä seurauksena asetaldehydi kertyy sylkeen ja mahanesteeseen. Juuri näihin elimiin kohdistuu myös alkoholijuomien käyttöön liittyvä merkittävin syöpäriski.

Normaalissa terveessä mahassa mahan suolahappo (HCl) tuhoaa ruoansulatuskanavan asetaldehydiä tuottavat mikrobit (hiivat ja bakteerit), jotka kulkeutuvat mahaan suusta syljen mukana. Sen sijaan henkilöillä, joiden mahan limakalvon happoa tuottavat solut ovat hävinneet limakalvon surkastumisen (atrofinen gastriitti) seurauksena, mikrobit pystyvät lisääntymään mahalaukussa. Sama tilanne on henkilöillä, jotka ovat pitkään käyttäneet haponestolääkkeitä mahalaukun happovaivojen hoitoon.

Näin vähennät asetaldehydialtistustasi

Testaa, kuulutko riskiryhmään