Normaali, terve maha

Normaalin, terveen mahan pH on aina hapan. Mahan pH vaihtelee noin 1-3 välillä. Tilapäisesti, mikäli syödään tai juodaan runsaasti, mahan pH voi nousta jopa lähes 5:een, mutta mahahapon erityksen lisääntyminen ruokailun seurauksena laskee pH-arvon nopeasti happaman puolelle.

Mahan happamuus on erittäin tärkeää ihmisen terveyden kannalta. Hapan maha toimii ruoansulatuskanavan ensimmäisenä puolustusmekanismina haitallisia mikrobeja vastaan. Mikrobit eivät tule toimeen happamissa oloissa, joten terveeseen mahaan jouduttuaan ne tuhoutuvat nopeasti. Mahan happamuus takaa myös monien tärkeiden ravintoaineiden, kuten kalsiumin, raudan ja B12-vitamiinin tehokkaan ja riittävän imeytymisen.

Tervekin maha voi oireilla satunnaisesti esim. stressin tai ruokavalion muutosten seurauksena, mutta oireet ovat tilapäisiä ja nopeasti ohimeneviä. Jos mahalaukku on todettu terveeksi, mutta vatsa kuitenkin oireilee säännöllisemmin, kannattaa syytä oireiluun lähteä etsimään esimerkiksi suoliston puolelta. Mahdollisia oireiden aiheuttajia voivat olla mm. ärtyvä paksusuoli, laktoosi-intoleranssi, keliakia tai muut ruokayliherkkyydet.

Terveen, normaalihappoisen mahan sairausriskit ovat vähäiset.

Hapoton maha

Hapottomasta mahasta aletaan puhua, kun mahan pH nousee pysyvästi yli 4,5. Monella hapottomasta mahasta kärsivällä mahan pH on jopa 6,5-7,5 eli täysin neutraali. Hapoton maha voi johtua joko siitä, että mahan limakalvon tulehdussairauden (ns. atrofinen gastriitti) seurauksena mahan happoa erittävät solut ovat tuhoutuneet tai siitä, että käytetään säännöllisesti haponestolääkkeitä, jotka estävät happoa erittävien solujen normaalin toiminnan.

Riskit: Hapottomaan mahaan liittyy monia tunnettuja riskejä. Koska mahan pH on liian korkea, bakteerit ja hiivat pystyvät kasvamaan ja lisääntymään mahassa. Nämä mikrobit sekä altistavat ihmisen tulehduksille että muodostavat myös tehokkaasti ruoan ja juomien sokereista ja alkoholista syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä. Lisäksi liian vähäinen hapon määrä mahassa altistaa mm. kalsiumin, raudan ja B12-vitamiinin imeytymishäiriöille ja puutoksille ja sitä kautta myös mm. osteoporoosille, anemialle ja dementialle. Atrofinen gastriitti lisää mahasyövän riskiä 11-90-kertaiseksi.

Oireet: Hapoton maha voi oirella monella tapaa. Oireet ovat yleensä hyvin epäspesifejä. Ne voivat muistuttaa närästysoireita, minkä lisäksi vaikkapa ruokailu voi aiheuttaa paineen tunnetta mahaan, mahakipuja tai ilman muodostumista mahaan ja röyhtäilyä. Monesti kuitenkin hapoton maha on käytännössä lähes oireeton tai oireilua on vaikea tunnistaa tavallisuudeta poikkeavaksi, etenkin jos tila on jatkunut pitkään.

Hapoton maha on mahasyövän tunnetuin riskitekijä.

Liikahappoinen maha

Liikahappoisesta mahasta puhutaan, mikäli syystä tai toisesta mahahapon eritys on runsaampaa kuin normaalisti. Tällöin mahan pH on jatkuvasti erittäin matala ja mahahappoa erittyy paljon.

Riskit: Liiallinen mahahapon eritys on riski etenkin silloin, jos se liittyy refluksivaivoihin eli mahan sisällön nousemiseen ruokatorveen ja suuhun. Koska ruokatorven limakalvo ei kestä happoja toisin kuin mahan limakalvo, liikahappoisen mahan sisällön nousu ruokatorveen saattaa aiheuttaa pahojakin vaurioita.

Oireet: Liikahappoinen maha aiheuttaa oireta yleensä vain, jos siihen liittyy myös refluksivaivaa. Tällöin ruokatorveen nouseva erittäin hapan mahan sisältö aiheuttaa närästystä (ruokatorven polttelua). Oireet pahenevat monesti, mikäli syödään tiettyjä ruokia sekä yleensä illalla nukkumaan mentäessä, sillä makuuasennossa mahan sisältö pääseen helpommin nousemaan ruokatorveen.

Liikahappoinen maha altistaa mahahaavalle ja mahdolliseen refluksitautiin yhditettynä ruokatorven limakalvon vaurioille.

Helikobakteeri-infektio

Helicobacter pylori aiheuttaa ns. kroonisen gastriitin eli mahan limakalvon tulehdustilan, joka voi pysyä vuosia samankaltaisena tai edetä ja johtaa atrofiseen gastriittiin (hapottomaan mahaan).

Riskit: noin 10–20 %:lla potilaista helikobakteeri-infektio johtaa vuosien kuluessa maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen ja lisää mahasyövän riskiä 2–6-kertaiseksi. Helikobakteerit tuottavat tehokkaasti ruoan sokereista ja alkoholista asetaldehydiä.

Oireet: Yleensä tulehdus on oireeton, mutta osalla infektio aiheuttaa epämääräisiä ylävatsavaivoja ja oireilua etenkin ruokailujen yhteydessä. On epäilty, että H. pylori -infektio voi aiheuttaa ylävatsavaivoja myös potilaille, joilla ei ole ulkustautia. Syy-yhteyttä ei kuitenkaan ole voitu selvästi osoittaa.

Helikobateeri-infektio altistaa mahahaavalle ja lisää mahasyövän riskiä!

Vatsasi terveydentilan ja haponerityksen tason saat selvitettyä helposti mm. GastroPanel-tutkimuksella.