Erityisessä riskiryhmässä ovat ne henkilöt, joiden vatsa on syystä tai toisesta hapoton. Vatsa voi olla hapoton joko mahalaukun limakalvon surkastuman (atrofinen gastriitti) tai haponestolääkkeiden käytön seurauksena.
Hapottomasta mahasta aletaan puhua, kun mahan pH nousee pysyvästi yli 4,5:n. Monella hapottomasta mahasta kärsivällä mahan pH on jopa 6,5–7,5 eli täysin neutraali.
Hapoton maha voi johtua joko siitä, että mahalaukun limakalvon surkastuman (atrofinen gastriitti) seurauksena mahan happoa erittävät solut ovat tuhoutuneet tai siitä, että käytetään säännöllisesti haponestolääkkeitä, jotka estävät happoa erittävien solujen normaalin toiminnan.
Hapottomaan mahaan liittyvät riskit
Hapottomaan mahaan liittyy monia tunnettuja riskejä. Koska mahan pH on liian korkea, bakteerit ja hiivat pystyvät kasvamaan ja lisääntymään mahassa. Nämä mikrobit sekä altistavat ihmisen tulehduksille että muodostavat myös tehokkaasti ruoan ja juomien sokereista ja aalkoholista asetaldehydiä, joka on WHO:n luokittelema syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni.
Lisäksi liian vähäinen hapon määrä mahassa altistaa mm. kalsiumin, raudan ja B12-vitamiinin imeytymishäiriöille ja puutoksille ja sitä kautta myös mm. osteoporoosille, anemialle ja dementialle. Mahalaukun limakalvon surkastuma (atrofinen gastriitti) lisää mahasyövän riskiä 90-kertaiseksi.
Hapottoman mahan oireet
Hapoton maha voi oireilla monella tapaa. Oireet ovat yleensä hyvin epämääräisiä. Ne voivat muistuttaa närästysoireita, minkä lisäksi vaikkapa ruokailu voi aiheuttaa paineen tunnetta mahaan, mahakipuja tai ilman muodostumista mahaan ja röyhtäilyä. Monesti kuitenkin hapoton maha on käytännössä lähes oireeton tai oireilua on vaikea tunnistaa poikkeavaksi, etenkin jos tila on jatkunut pitkään.
Testaa asetaldehydialtistuksesi
Asetaldehydi on erityisen haitallista, jos sinulla on hapoton maha, haponestolääkitys, krooninen helikobakeeri-infektio tai jos tupakoit. Asetaldehydi on WHO:n luokittelema syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni. Sen merkittävimmät altistumislähteet ovat alkoholijuomien suurkulutus ja tupakointi.
Useissa elintarvikkeissa on asetaldehydiä luonnostaan. Erityisen runsaasti sitä on elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi, kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa, meijerituotteissa, kotikaljassa ja simassa. Asetaldehydiä käytetään myös elintarvikkeiden aromiaineena, jota lisätään leivonnaisiin, hedelmämehuihin, virvoitusjuomiin, makeisiin jälkiruokiin ja maitovalmisteisiin.
Acetium-kapseli suojaa vatsaasi asetaldehydiltä. Acetium sisältää L-kysteiiniä, luonnon omaa aminohappoa, joka sitoo asetaldehydiä ja estää sen imeytymisen elimistöön.