Migreeni ja asetaldehydi

Sarjatulta päässä - Onko se histamiini?

Ympyrätalon apteekkiin kokoontui helmikuun lopussa lähes 80 päänsärkypotilasta kuulemaan neurologian erikoislääkäri Mikko Kallelan esitystä sarjoittaisesta päänsärystä ja päänsärkytutkimuksen tulevaisuuden näkymistä.

Aluksi sarjoittaista päänsärkyä kutsuttiin histamiinipäänsäryksi, mutta sitten histamiini unohtui pitkäksi aikaa.

Päänsärkytutkimus porautui vuosiksi keskushermoston syviin osiin ja kipumekanismeihin, mutta nyt sarjoittaisen päänsäryn laukaisevaa tekijää etsitään jälleen myös keskushermoston ulommista osista, aivokalvojen histamiinireitiltä.

Päänsärkypotilaat kiittävät. Sarjoittainen päänsärkykään ei ole mikään äärimmäinen harvinaisuus, sillä Suomessa potilaita arvioidaan olevan hieman yli 5 000.

- Päänsäryn maailma on paljon moninaisempi kuin vain kaksi tautia, migreeni ja sarjoittainen päänsärky. Ihmisten päänsäryt ovat hyvin erilaisia. Päänsäryn syitä etsitään geenitutkimuksissa ja uusia hoitokeinoja riippumattomissa lääketutkimuksissa, Kallela kertoo.

Geneettinen tutkimus edistyy tällä hetkellä vauhdilla. Vielä 1990-luvulla ajateltiin, että migreenin selittää yksi migreenigeeni. Aarno Palotien ja Marja Wessmanin laajan aineiston tutkimusten perusteella tiedetään nyt jo yli 40 geeniä, jotka liittyvät migreeniin. Tämä tutkimus jatkuu.

Miksi päätä särkee?

Varmaa totuutta ei tiedetä vielä siitä, onko särkykohtauksen syy verisuonistossa vai keskushermostossa. Ainakin migreenipotilailla on jonkinlainen herkkyys, minkä vuoksi he esimerkiksi saavat sivuvaikutuksia keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä.

Päänsärky voi Kallelan mukaan myös muuttua ihmisen elämän aikana. Vaikka jollakin henkilöllä migreeniherkkyys liittyy ensin keskushermostoon, niin myöhemmin elämässä keskeiseksi saattaa nousta psyykkisen kuormituksen laukaisema niskajännitys.

- Tuntuu siltä, että päänsärkymaailmassa mikään ei ole pysyvää, Kallela toteaa.

Missä kipu sijaitsee?

Jotain silti tiedetään. Aivoista on pystytty paikantamaan alueita, jotka laukaisevat päänsärkykohtauksen. Jos neurologilta kysyy, syy sijaitsee keskushermossa.

Migreeni on aivojen pohjaosissa sijaitsevan aivorungon alueen häiriötila.

Sarjoittaisessa päänsäryssä toiminnan häiriön keskus sijaitsee väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee muiden muassa vuosi- ja vuorokausirytmejä (biologista kelloa) sekä hormonieritystä.

Lisäksi sarjoittaisesta päänsärystä kärsivällä kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara ja tahdosta riippumaton hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla.

Mikä laukaisee kivun?

Sarjoittaisen päänsäryn takuuvarmoja triggereitä ovat esimerkiksi alkoholi ja liuotinaineet, joskus päiväunet tai uni-valverytmin muutos.

Huono punaviini laukaisee migreenin, on eräs asiantuntija todennut. Hyvä tai huono, punaviinin ja myös tupakansavun sisältämä asetaldehydi pääsee joka tapauksessa verenkiertoon, ja vapauttaa aivokalvoilla lymyilevistä immuunijärjestelmän syöttösoluista histamiini-välittäjäaineita, jotka laukaisevat päänsärkykohtauksen.

- Arvelemme, että syöttösolujen vapauttama histamiini aiheuttaa tulehduksen ja aivokalvon allergisen reaktion. Tämä on vielä teoriaa, joka pitää osoittaa tutkimuksessa, Kallela sanoo.

Histamiini stimuloi myös mahalaukun katesolujen suolahapon tuotantoa.

Mitkä oireet?

Sarjoittaista päänsärkyä sairastavan tunnistaa. Hänen on vaikea pysyä paikoillaan, koska kipu on niin voimakas. Äärimmäisen kivulias päänsärky ja sen polttava, repivä ja läpitunkeva kipu esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa.

Päänsärkyyn kuuluu lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista: silmän verestys, kyynelvuoto silmästä, nenän tukkoisuus, kirkas nenäerite, kasvojen hikoilu, kipeän puolen mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen ja luomiturvotus.

Sarjoittaisen päänsäryn kipu alkaa ja loppuu kuitenkin migreeniin verrattuna nopeammin. Se noudattaa kellomekanismia, jossa ilkeät kohtaukset iskevät muutama tunti nukahtamisen jälkeen.

Episodisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kipuja tulee päivittäin viikkojen tai kuukausien jaksoissa. Kohtausten taajuus vaihtelee. Kroonisessa sarjoittaisessa päänsäryssä kohtauksia on päivittäin. Noin joka kymmenes episodittainen päänsärky kroonistuu.

Kipu kestää hoitamattomana 30–180 minuuttia.

Miten hoidetaan?

Hoitoja on, mutta Kallelan mielestä päänsäryt pitäisi hoitaa nykyistä paremmin.

Päänsärkypotilaat tarvitsevat hänen mukaansa nykyistä tehokkaampia ja vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä. Siksi asetaldehydi-histamiinivaikutuksen selvittäminen on Kallelan mukaan kiinnostavaa.

Sarjoittaisen päänsäryn kohtaushoitona käytetään migreenilääkkeitä ja happihoitoa. Särkyjakso pyritään katkaisemaan 1–2 viikon kortisonihoidolla. Estohoitona käytetään ensisijaisesti verapamiilia. Lisäksi käytetään esimerkiksi beetasalpaajia, topiramaattia tai litiumia.

Oppilääketieteen ulkopuolelta Kallela mainitsi myös isot D-vitamiiniannokset, joiden uskotaan vahvistavan immuunipuolustusta.

Kohti parempaa hoitoa

Ergotamiinista kehitetyt migreenilääkkeet auttavat joitakin potilaita. Triptaanit muuttivat Kallelan mukaan monien migreenipotilaiden elämän, mutta eivät tehoa kaikilla.

Sarjoittaisen päänsäryn hoitona käytetään myös kaikkein vaikeimmissa tilanteissa hermostimulaatiota. Stimulaattori voidaan asentaa mm. aivoleikkauksessa hypotalamuksen alueelle.

Kaliforniassa syntyi ajatus hoitaa hankalaa päänsärkyä myös botox-pistoksella.

Lääkkeiden uusia vaikutusmekanismeja tutkitaan. Monien hoitojen ongelmana ovat hankalat sivuvaikutukset. Siksi myös tutkitaan hoitoja, joilla olisi mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia.

Osallistu tutkimukseen

Biohit Oyj on käynnistänyt kaksi päänsärkysairauksia koskevaa tutkimusta, joissa tutkitaan Acetium®-kapselin tehoa uudessa käyttötarkoituksessa. Tutkimuksien tavoitteena on selvittää Acetium®-kapselin vaikutusta päänsärkykohtausten ennaltaehkäisyssä migreeniä tai sarjoittaista päänsärkyä sairastavilla henkilöillä.

Tutkimusten vastaavana tutkijalääkärinä on dosentti, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela.

Ilmoittaudu päänsärkykohtauksien ennaltaehkäisyä koskeviin tutkimuksiin

Migreeniyhdistyksen sivuilta voit tulostaa päänsärkypäiväkirjan.

Neurologian erikoislääkäri
Mikko Kallela

 

Luento: Migreeni ja sarjoittainen päänsärky - mitä uutta vuonna 2015 OSA 1

 

Luento: Migreeni ja sarjoittainen päänsärky - mitä uutta vuonna 2015 OSA 2

Hae sivustolta: