Asetaldehydi on vaarallista kaikille. Sitä kertyy mikrobien toimesta suolistoon ja myös suuhun. Normaalisti toimivan vatsan hapot tuhoavat kuitenkin nieltäessä vatsaan joutuvat suun bakteerit ja hiivat, jolloin asetaldehydiä ei pääse muodostumaan mahaan. Asetaldehydin riskiryhmiin kuuluu silti satoja tuhansia suomalaisia, joista suurin osa tietämättään.

Hapoton maha ja haponestolääkkeet altistavat riskeille

Erityisessä riskiryhmässä ovat ne henkilöt, joiden vatsa on syystä tai toisesta hapoton. Vatsa voi olla hapoton joko mahalaukun tulehduksen (= atrofinen gastriitti) tai happonestolääkkeiden käytön seurauksena. Lisäksi riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on mahassaan helikobakteeri-infektio.

Hapoton vatsa ei pysty torjumaan suun bakteereja ja hiivoja, jotka näin ollen pääsevät kasvamaan ja lisääntymään mahassa. Mikrobit puolestaan kehittävät vatsaan alkoholista ja sokereista suuria määriä asetaldehydiä ja altistavat riskiryhmään kuuluvan mahasyövälle. Myös helikobakteerit tuottavat vatsassa tehokkaasti asetaldehydiä. Tämän lisäksi myös tupakansavussa on korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä, joka tupakoinnin yhteydessä liukenee nopeasti sylkeen ja päätyy syljen mukana nieltäessä vatsaan.

Kuulutko sinä johonkin seuraavista ryhmistä?

• Kärsit hapottomasta mahasta (atrofisesta gastriitista)

• Käytät haponestolääkkeitä (PPI-lääkkeitä* tai H2-salpaajia* esim.närästyksen tai ylävatsavaivojen tai -kivun hoitoon)

• Kärsit helikobakteeri-infektiosta 

Tiedon vatsasi kunnosta saat mm. vaivattomasti verikokeena suoritettavan GastroPanel-tutkimuksen avulla. Lähetteen tutkimukseen saat lääkäriltäsi. Lue lisää GastroPanelista.

*) PPI-lääkkeitä ovat mm. Nexium, Losec, Somac, Zolt. H2-salpaajia ovat mm. Ranimex, Ranixal, Pepcid. Jos et ole varma, onko käyttämäsi vatsalääke PPI-lääkkeisiin tai H2-salpaajiin kuuluva, kysy lääkäriltäsi tai apteekistasi.