Mahalaukun syöpä

Mikä mahalaukun syöpä on?

Mahalaukun syöpä on yleinen tauti, joka voi olla pitkään oireeton. Suomessa on vuosittain lähes 1000 vatsanalueen syöpätapausta. Mahalaukun syövällä tarkoitetaan mahalaukun seinämän sisäpinnan rauhasista alkunsa saavia syöpiä.

Kaikista syövistä mahalaukun syöpään kuolee kaikista yleisimmin, sillä sen ennuste on yleensä huono. Vatsa on suuri onkalo, jossa syöpäkasvain voi kasvaa melko suureksikin ennen kuin se aiheuttaa oireita. Mahalaukun syövän ennuste riippuu sen levinneisyysasteesta todettaessa.

Mahalaukun syövän riskit

Hapoton tai vähähappoinen maha ovat mahalaukun syövän merkittäviä riskitekijöitä. Suussamme on tavallisesti miljardeja bakteereja ja mikrobeja, jotka kulkevat syljen mukana vatsalaukkuun. Niillä on tärkeitä tehtäviä ruoansulatuksessa. Terveessä vatsassa on aina vatsahappoja, jotka tappavat bakteerit, kun ne päätyvät vatsaan.

Hapottomassa vatsassa tätä happosuojaa ei ole vaan bakteerit voivat elää mahalaukussa. Siellä ne voivat muodostaa ruoan alkoholista käymisreaktion avulla asetaldehydiä, joka on WHO:n luokittelema syöpää aiheuttava aine eli karsinogeeni.

Jos koko mahalaukun eli sekä sen ylä- että alaosan limakalvo on tuhoutunut, mahasyövän riski on jopa 90-kertainen verrattuna sellaiseen henkilöön, jolla on normaali happoa erittävä mahalaukku.

Myös helikobakteeri voi aiheuttaa hapottoman mahan. Noin 10-20 prosentilla helikobakteeripotilaista infektio johtaa vuosien kuluessa maha- tai pohjukaissuolihaavan kehittymiseen ja lisää mahalaukun syövän riskiä 2-6-kertaiseksi.
Myös mahahaavaan ja mahaan, josta osa on poistettu, liittyy suurentunut syöpävaara. Korkea ikä lisää mahalaukun syövän riskiä.